Seinäjoen Erten koordinaattori Emilia Koski vieraili helmikuussa Kalasataman kirjastossa tutustumassa uudenkarheisiin tiloihin ja keskustelemassa kirjaston suunnittelusta ja toiminnasta erikoiskirjastonhoitaja Mikko Steenin ja kirjastonhoitaja Inari Koskimiehen kanssa. Kirjoitusta varten on haastateltu myös Kalasataman ja Kallion kirjastojen johtajaa Erna Mattilaa.
Tammikuussa 2024 avajaisiaan viettänyt Kalasataman kirjasto on Suomen ensimmäisiä rohkeasti lapset ja nuoret edellä suunniteltuja kirjastoja. Jo kirjastoon sisään astuttaessa on selvää, mille kohderyhmälle tilat on suunniteltu. Värikäs ja perinteisistä kirjastotiloista poikkeava sisustus saa hymyilemään ja tiloja koristavat erikoiset yksityiskohdat aiheuttavat ilon hihkaisuja. Vai etkö itse innostuisi kirjaston seinään upotetuista diskopalloista?
Valtaosa kirjaston tilojen 436 neliöstä on varattu lasten- ja nuortenkirjallisuuden kokoelmalle, joka vastaakin laajuudeltaan suuren kirjaston kokoelmaa. Kirjastossa panostetaan lapsille, nuorille ja perheille suunnattuun toimintaan ja tarjolla on tällä hetkellä muun muassa vauvan ja vanhemman elokuvanäytöksiä, koululaisten iltapäivätoimintaa, nuorten iltoja ja iltasatutuokioita. Erilaisten tapahtumien lisäksi lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen on tärkeässä roolissa myös kirjaston päivittäisessä työskentelyssä. Kalasataman kirjastossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen sisään astuva asiakas vauvasta vaariin tervehditään ja palvellaan henkilökohtaisesti. Vahvaan vuorovaikutukseen panostaminen on kirjastossa tietoisesti tehty valinta, johon kaikki työntekijät ovat sitoutuneita.
Aloite Kalasataman kirjaston profiloimisesta lasten ja nuorten kirjastoksi tuli Kallion ja Kalastaman kirjastojen johtajalta Erna Mattilalta. Kun sekä aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki, kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen että uuden kirjaston projektiryhmä tukivat ajatusta, oli päätöksenteko Mattilan mukaan lopulta todella helppoa. Päätöstä tukivat myös suunnittelun alkuvaiheessa kerätyt taustatiedot, joiden mukaan alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä alueella tulee olemaan suuri vielä vuosia eteenpäin.
Tulevalle kirjastolle osoitetut neliöt vaikuttivat Mattilan mukaan niin ikään osaltaan kirjaston profiloitumiseen:
”Tiesimme tulevan kirjaston neliöiden jäävän varsin pieniksi, jolloin ”vähän kaikkea kaikille” -ajattelulla joutuisimme nipistämään niin aikuisten kuin lastenkin palveluista, kokoelmista ja tiloista. Tästä syystä rohkenimme siirtää painopisteen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Näin pystymme nyt panostamaan niin koulu- ja päiväkotiyhteistyöhön kuin lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan lukemisen edistämiseenkin tehokkaammin ja toivoaksemme vaikuttavammin. Aikuisten peruspalvelut (varausten nouto, palautusmahdollisuus, digineuvonta sekä pieni vaihtuva aineisto) tarjotaan myös.”
Kuten muutokset yleensäkin, herätti myös päätös aikuisten palveluiden karsimisesta närää, eivätkä kaikki olleet päätökseen tyytyväisiä. Kalasataman kirjastossa on kuitenkin huomattu, että rakentavan keskustelun myötä myös harmistuneet kirjastokävijät ovat ymmärtäneet, miksi ratkaisuun päädyttiin.
Mattila korostaa, että karsiminen mahdollisti myös henkilökunnan resurssin vaikuttavan kohdentamisen lasten ja nuorten lukutaitotyöhön:
”Kun henkilökunnan ei tarvitse tarjota ”kaikkea kaikille”, saamme heidän osaamisensa ja työaikansa hyödynnettyä vaikuttavammin tärkeässä lasten ja nuorten lukuilon löytämisessä ja lukemisen edistämisessä.”
Toivottavasti Kalasataman lapsiin ja nuoriin profiloituva kirjasto johtaa esimerkillään ja tulevaisuudessa Suomeen saadaan lisää lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen keskittyviä kirjastoja.
Emilia Koski
***
Haluatko kuulla lisää kirjaston suunnitteluprosessista ja siitä, miten lapset ja nuoret otettiin mukaan suunnitteluun? Katso Kalasataman erikoiskirjastonhoitaja Mikko Steenin Lukulysteillä 15.5.2024 pitämä puheenvuoro Lasten ja nuorten osallisuus uuden kirjaston suunnittelussa.