Seinäjoen Erte toteutti opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa 24.–25.1.2025 messuvierailijoille kyselyn, jossa kysyttiin Miten kirjasto voisi tukea eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemista? Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opetusalalla työskentelevien toiveita kirjastolle, samalla keräten ajatuksia kirjastotoiminnan kehittämiseen. Vastauksia kyselyyn kertyi 166 kappaletta.
Vastauksissa kolmen kärkeen eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukemisen tukitoimista sijoittuivat kirja- ja aineistovinkkaus, yhteistyö koulun tai varhaiskasvatuksen kanssa sekä ajankohtainen, monipuolinen ja monikielinen kokoelma. Vastauksissa korostettiin erityisesti helppolukuisten ja selkokirjojen tarvetta.
Tukitoimista neljänneksi eniten mainintoja sai saavutettavuus. Fyysiseen saavutettavuuteen liittyen mainittiin lähellä oleva kirjasto, kirjastoauton käynnit sekä kirjojen saatavuus. Erityisesti helppolukuisille ja kohderyhmää kiinnostaville kirjoille toivottiin parempaa esillepanoa ja näkyvyyttä. Saavutettavuuden muihin näkökulmiin liittyen vastaajat toivoivat kirjastolta avointa ja kaikki tervetulleiksi toivottavaa tilaa, helposti lähestyttävää henkilökuntaa, näkyvämpää ja kohderyhmän paremmin tavoittavaa viestintää sekä laajempia palveluaukioloaikoja.
Eniten lukemisen tukea tarvitsevien lukemista voitaisiin vastaajien mukaan tukea myös lukuhaasteilla ja -diplomeilla, eläinavusteisella lukemisella, lukupiireillä ja -kerhoilla sekä kirjastossa järjestettävillä tapahtumilla. Myös perheiden osallistaminen ja tavoittaminen koettiin tärkeäksi.
Yksittäisinä mainintoina vastauksissa (Muut) nousi esiin muun muassa lukemisen pelillistäminen, tukiopetus, poistokirjoja koulun kirjavalikoimiin sekä tehdä enemmän kirjastoja.
Kehittämistoiveita kirjastoille
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella Educa-kävijät arvostavat kirjastossa tehtävää lukutaitotyötä ja kirjaston tarjoamat peruspalvelut olivat vastaajille tuttuja. Erityisesti kirjavinkkaukset, monipuolinen aineisto, yhdessä tehty lukutaitotyö ja saavutettavuus nähdään tärkeinä tukitoimina eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lukemisen edistämisessä.
Kehittämiskohteitakin mainittiin. Eräs vastaaja kuvaa tilannetta, joka lienee monelle tuttu:
”Kirjojen pitäisi olla helposti saatavilla. Eniten lukutaidon tukea tarvitsevat nuoret kärsivät usein eniten vaikeuksista lainata itse. Kirjastokortit ovat hukassa tai rikki. Kirjastoon on vaikea mennä. Siinä vaiheessa kun nämä ulkoiset tekijät on saatu korjattua, kirjan lainaaminen tyssää juuri heillä helposti myös siihen, ettei kirjoja löydy kirjastosta. Helppolukuisia ja kiinnostavan näköisiä kirjoja kannattaisi olla esillä. Mopokirjoja, rikoskirjoja ym. usein poikia kiinnostavia kirjoja olisi hyvä olla helposti löydettävissä.”
Kirjojen saatavuuden ja näkyvyyden parantamisen lisäksi toivottiin monipuolisempaa ja laajempaa valikoimaa eritasoisille ja -kielisille lukijoille. Vastauksista nousi esiin myös tarve valmiista, kuratoiduista kirjapaketeista ja -listoista.
Palveluaikojen supistaminen ja itsepalveluaikoihin siirtyminen koettiin ongelmalliseksi, sillä monella lukutaidon tukea tarvitsevalla ei ole omaa kirjastokorttia. Muutama vastaaja myös toivoi kirjastoille lisää henkilöresursseja lukutaitotyön tukemiseen:
”Kirjastossa voisi olla iltapäivisin henkilö, joka on pienten oppilaiden tukena kirjojen valitsemisessa. Ns. lisäaikuinen.”
”Järjestämällä kirjastoapureita kirjastoon, jotka voivat auttaa oppilaita esim. läksyissä ja käydä läpi erilaisia lukustrategioita.”
Lopuksi
Sekä kyselyn vastaukset että Educa-kävijöiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että opetusalalla kirjaston tekemää lukutaitotyötä arvostetaan. Paikalliset erot kirjastoyhteistyössä ovat kuitenkin suuria, usein resurssipulan vuoksi.
Yhteistyön avuksi sekä kyselyssä esiin nousseisiin toiveisiin liittyen kirjoituksen loppuun on koottu materiaaleja, jotka ovat vapaasti käytettävissä ja jaettavissa vaikkapa kouluun tai varhaiskasvatukseen.
Emilia Koski
koordinaattori
Seinäjoen Erte
Materiaaleja eniten lukutaidon tukea tarvitsevien lukemisen edistämiseen
Opettajille jaettavaksi
Uudenmaan kirjastoissa lasten- ja nuorten kirjastotyötä tekevät kirjastolaiset ovat koonneet Lukuiloa suomeksi -lukuvinkkilistan helppolukuisista suomenkielisistä kirjoista. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lukuvinkit on merkitty tasomerkinnöillä sen mukaan, kuinka helppoa suomen kieltä ne ovat.
Seinäjoen Erte on tuottanut kirjavinkkivideoita suomen kielen oppijoille. Kaikissa videoissa on tekstitys ja kullakin videoilla vinkataan selkeästi ja rauhallisesti esiintyen noin viisi kirjaa Lukuiloa suomeksi -listoilta. Videoita on viisi: esikouluun-kakkosluokkalaisille, kolmos-nelosluokkalaisille, viitos-kuutosluokkalaisille, yläkouluun sekä toiselle asteelle.
Tarinasaalis 2023 kokonaisuudesta löytyvät videot Selkokirjat sekä kirjavinkkejä valmistaville luokille ja Nuorten selkokirjat esittelevät vuonna 2023 ilmestyneitä selkokirjoja.
Kirjastot.fi on koonnut sivuilleen vinkkilistoja kielenoppimiseen ja lukemisen tukemiseen.
Kirjastolaisen katsottavaksi
Selkopolku-hankkeen ja Selkokeskuksen yhteinen Instagram-kampanja Selkokirjat saataville! esittelee 10 keinoa selkokirjojen näkyvyyden parantamiseen.
Selkokirja kirjastosta lukijalle -esityksessä Mervi Heikkilä antaa vinkkejä selkokirjojen esillepanoon ja vinkkaa selkokirjoja.
Saavutettavuuskirjasto Celia ja Seinäjoen erityistehtävä ovat yhdessä laatineet oppaan nimeltä Lukeminen - jokaisen oikeus. Oppaassa esitellään kootusti menetelmiä ja materiaaleja lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemisen mahdollistamiseksi.