Elina Hokkanen työskentelee kirjastonhoitajana Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Hän oli tammi-helmikuussa neljä viikkoa Seinäjoen kaupungin kansainvälisessä työvaihdossa Tallinnan keskuskirjastossa.
Yleisten kirjastojen toimintatavat ja tavoitteet ovat pitkälti samanlaiset Suomessa ja Virossa. Tallinnan keskuskirjaston (kaupunginkirjaston) päämääränä on mm. edistää elinikäistä oppimista, kasvattaa kaikenikäisten ihmisten lukuiloa ja tarjota inspiraatiota ja elämyksiä. Miten lasten ja nuorten lukuiloa ja -intoa Tallinnassa käytännössä kasvatetaan yhteistyössä koulujen kanssa?
Ekaluokkalaiset kirjastoon!
Kaikki Tallinnan ykkösluokat kutsutaan kirjastoon. Luokat vierailevat yleensä niitä lähinnä olevassa lähikirjastossa. Kirjastovierailun tavoitteena on tutustuttaa lapset kirjaston palveluihin ja tehdä heille kirjastokortit. Jo vuodesta 2007 lähtien kaikille ekaluokkalaisille on vierailun yhteydessä lahjoitettu omaksi kirjaston varta vasten tähän tarkoitukseen tuottama kirja.
Kirjavinkkausta ja kirjastotunteja
Kirjavinkkaus on yleinen kouluyhteistyön keino Tallinnassa. Olin mukana koululla, jossa kirjavinkkaria odotti kaksi innokasta tokaluokkaa. Vinkkauksen aiheena olivat tällä kertaa uudet virolaiset lastenkirjat. Lastenkirjastotyön erityisasiantuntija Merle Tanilsoo iloitsi erityisesti lasten innokkuudesta ja siitä, ja kuinka monet kirjat olivat heille jo ennestään tuttuja.
Kirjasto tarjoaa kouluille laajaa valikoimaa erilaisia ”kirjastotunteja”. Valikoimassa on eri luokka-asteille perinteisten lukutuokioiden ja tiedonhaunopastusten lisäksi esimerkiksi viron kieltä ja kirjallisuutta, kiinalaista kalenteria, erilaisia musiikkiteemoja, ympäristöaiheita tai tietoturvaa käsitteleviä tunteja.
Koulujen aktiivisuus tulla kirjastoon tai kutsua kirjasto kylään vaihtelee suuresti. On pitkälti opettajasta kiinni, kuinka paljon lapset pääsevät nauttimaan kirjaston tarjoamista ohjelmista. Kirjasto järjestää koulutusta myös opettajille.
Nuortenkirjastotyötä laajalla skaalalla
Kirjastossa on noin vuoden ajan työskennellyt nuortenkirjastotyön erityisasiantuntija Kelli Pullisaar, jonka kohderyhmänä ovat 13−26-vuotiaat nuoret. Työn painopisteitä ovat kouluyhteistyö, erilaiset lukukampanjat sekä sosiaalinen media. Yläkouluille ja lukioille on tarjolla laaja ja monipuolinen valikoima tunteja ja kirjavinkkausta. Kelli kertoo, että hyvä houkutin saada nuoret tarttumaan kirjaan on esimerkiksi se, että kirjasta tai sen teemoista on tehty tv-sarja tai elokuva.
Lukiolaisten kanssa yhteistyötä on paljon peruskoulua vähemmän. Onko syynä sitten tiukka opetussuunnitelma vai mikä, se jää arvoitukseksi.
Kirjasto tukee kotoutumista ja kielen oppimista
Tallinnassa on iso venäjänkielinen vähemmistö. Viime aikoina myös ukrainankielisiä on muuttanut kaupunkiin paljon. Kirjasto tukee lasten kotoutumista ja kielen oppimista. Merle Tanilsoo kertoo, että tärkeintä vieraskielisten lasten kanssa on tukea vironkielistä puhetta kuvilla ja eleillä. Tunnit sisältävät paljon aktiivista tekemistä.
Virossa on edessä suuri muutos, kun kaikki opetus muutetaan vironkieliseksi vuoteen 2030 mennessä. Muutos aiheuttaa huolta opettajissa ja lasten vanhemmissa. Kuinka venäjänkieliset lapset, jotka ovat tähän asti käyneet venäjänkielistä koulua, pärjäävät? Kirjastolta toivotaan yhteistyötä mm. vähän helpompien kirjojen löytämisessä, kun kouluissa luetaan ns. suositeltua kirjallisuutta, jolla on vahva asema kirjallisuuden opetuksessa. Varsinaista selkokirjallisuutta Virossa ei ole.
Yksi tapa vahvistaa vieraskielisten viron kielen lukutaitoa on Lukukaveri-toiminta, joka on käynnistymässä keväällä yhteistyössä kaupunginkirjaston ja Viron lukuyhdistyksen (Lugemisühing) kanssa. Ideana on, että vironkielinen nuori auttaa muuta kieltä puhuvaa lasta lukemisessa.
Lukukampanjoita
Kirjastossa järjestetään itse ja osallistutaan valtakunnallisiin lukukampanjoihin. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestetään valtakunnallinen Nukitsa-kilpailu, jossa etsitään parasta virolaista lasten- tai nuortenkirjaa.
Loemme ennast linnuteeni eli Luemme itsemme linnunradalle on Tallinnan kirjaston oma lukuhaaste, jossa koululuokat ensimmäisestä yhdeksänteen kilpailevat toisiaan vastaan luettujen sivujen määrässä. Menossa on jo kymmenes vuosi haastetta.
Lukuintoa ilon kautta
Kiinnitin huomiota siihen, miten vähän kirjastolaisten puheissa kuului meillä Suomessa yleinen huolipuhe lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukuharrastuksen hiipumisesta. Kysyin asiasta kirjaston työntekijöiltä. He totesivat, että totta kai Virossakin on vähän ja heikosti lukevia lapsia, mutta kirjastossa nähdään enemmän niitä, joita lukeminen kiinnostaa. Kokonaisille koululuokille kirjoja vinkattaessa otetaan tietenkin mukaan monen tasoisia kirjoja, jotta jokainen lukija löytäisi itselleen sopivan. ”Haluamme lähestyä lukemista ilon, ei huolen kautta. Se on positiivinen asia”, Merle Tanilsoo totesi nauraen.
Elina Hokkanen