Millainen on lasten ja nuorten lukutaidon kehitys, lukemisen trendit ja yleisen kirjaston vaikutus lukemiseen? Kysyimme näitä asioita naapurimaista Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.
Tämä artikkeli on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojarannan yhteistyötä. Artikkelin yhdessä kerätyn materiaalin pohjalta kirjoitti Mervi Heikkilä.
Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme vastauksia, jotka koskevat lukutaidon kehitystä, lukemisen trendejä sekä kirjaston vaikutusta lasten ja nuorten lukemiseen. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia.
Lyhyt PISA-katsaus
Kansainvälisen, 15-vuotiaiden nuorten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen tulosten julkaiseminen 5.12.2023 herätti jälleen laajan julkisen keskustelun mm. lukutaidon tilasta Suomessa. Vaikka maamme tulokset ovat edelleen 34 OECD-maan keskiarvoa paremmat, oli pudotus vuoteen 2018 verrattuna dramaattinen: lukutaitoa mittaavan osa-alueen pisteiden keskiarvo oli pudonnut 30 pistettä.
Naapurimaissamme koettiin myös laskua, mutta ei yhtä jyrkästi kuin Suomessa. Nyt Ruotsi ja Tanska olivat suurin piirtein samoilla pisteluvuilla Suomen kanssa, Norjassa tilanne on heikompi. Viro sen sijaan loistaa vertailussa edelleen, ja sen sijoitus OECD-maiden kesken oli kuudes, mutta myös Virossa osaaminen PISA-arvioinnin mukaan laski vuoteen 2018 verrattuna.
Taulukossa PISA 2022 -keskiarvopisteiden vertailu lukutaidossa vuosina 2015, 2018 ja 2022.
2015 | 2018 | 2022 | |
Viro | 519 | 523 | 511 |
Suomi | 526 | 520 | 490 |
Ruotsi | 500 | 506 | 487 |
Tanska | 500 | 501 | 489 |
Norja | 513 | 499 | 477 |
Kyselyymme vastaajat
Lähetimme kyselymme Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille. Ruotsista kyselyyn vastasi Kulturrådetin henkilökunta. Kulturrådet on valtion viranomainen, joka edistää ja tukee laajasti kulttuuria, myös lukemista. Toimenpideohjelma lukemisen edistämiseksi löytyy myös verkosta.
Tanskan vastaaja oli Lisbet Vestergaard, ajatushautomo Think Tank Libraries of the Futuresta. Hän toimii hankepäällikkönä vastuualueinaan mm. lasten ja nuorten lukemiseen ja median käyttöön liittyvät kyselyt sekä vapaa-ajan lukemiseen liittyvät projektit. Norjasta vastaajana oli Bergljot Kaslegard, joka työskentelee Oslon uudessa pääkirjastossa Deichman Bjørvikassa lukemista ja kirjallisuutta edistävän osaston päällikkönä. Virosta puolestaan kysymyksiin vastasi Kristi Veeber, joka edustaa Tallinnan pääkirjastoa ja Viron kirjastonhoitajien yhdistystä. Hän myös johtaa kirjastossaan asiantuntijoista koostuvaa lukemisenedistämistiimiä.
Lasten ja nuorten lukutaidon kehitys viime vuosina
Lukutaidon kehitys nuorten keskuudessa tulee hyvin esille PISA-arvioinneissa, eli lukutaito on heikentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa maissa, paitsi Virossa. Tosin viimeisimmässä arviossa vuodelta 2022 myös Viron osaamisen paraneminen on taittunut.
Ruotsi nostaa lukutaidon kehitykseen liittyen esille hyvin mielenkiintoisia, tuoreita tutkimustuloksia. Yleinen trendi on, että lapset lukevat enemmän kuin nuoret. Aivan tuoreimmissa, vuoden 2022 raporteissa on kuitenkin havaittavissa muutos aikaisempaan trendiin: päivittäin kirjoja ja sanomalehtiä lukevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Missään ikäryhmässä päivittäinen lukeminen ei myöskään enää laskenut.
Linkkejä Ruotsin viimeaikaisiin tutkimuksiin: Mediebarometern, Ungas ökade läsning, En fördjupad bild av ungas fritid.
Tanska ja Norja nostavat esille myös kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen eli PIRLS:n (Progress in International Reading Literacy Study). Se mittaa pääasiassa neljäsluokkalaisten lukutaidon tasoa ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä eri maissa. Tanskan PIRLS-tutkimusten mukaan heikkojen kymmenenvuotiaiden lukijoiden määrä on kasvanut 2016–2021. Nyt heikkojen lukijoiden määrä Tanskassa on 25%. Niiden oppilaiden määrä, jotka ovat todella lukuhaluisia, on myös laskenut samalla tarkastelujaksolla 20 prosentista 14%:iin. Norjan kymmenenvuotiaista heikko lukutaito on 20%:lla. Vapaa-ajan lukemisen suhteen norjalaisten lasten tulokset ovat vertailumaista huonoimmat.
Vertailun vuoksi Suomen viimeisimmän PIRLS-tutkimuksen tulokset vuodelta 2021 kertovat, että kokonaispisteissä Suomi oli jotakuinkin samalla viivalla Ruotsin kanssa (ero Suomen hyväksi 5 pistettä ei ole tilastollisesti merkitsevä), kun taas Norja ja Tanska olivat samoilla pisteillä selvästi heikompia kuin Ruotsi ja Suomi. Suomelle ominainen sukupuolten välinen iso ero tyttöjen hyväksi oli edelleen säilynyt, muissa Pohjoismaissa se oli jonkun verran pienempi. Oppilaiden välisten erojen kasvaminen oli kansainvälinen trendi, myös Suomessa näin oli tapahtunut. Suomen kymmenvuotiaista heikko lukutaito oli 12%:lla ja erinomainen lukutaito puolestaan 14%:lla.
Lukemisen trendejä
Ruotsissa julkaistiin vuonna 2023 raportti lasten ja nuorten lukemisen nykytilasta.
Siitä käy ilmi lasten ja nuorten eriarvoisuus lukemisen edistämisen ja lukemisen suhteen. Kulturrådetin mielestä olisikin tärkeää saada enemmän tietoa juuri niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät lue. Samoin lasten ja nuorten omien näkemysten ja osallisuuden lisäämistä pidetään tavoitteena.
Kulturrådetin vastauksessa viitataan myös kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan lukutaitoerot parhaiten ja huonoiten lukevien välillä kasvavat, ja niillä on vahva side sosio-ekonomisiin taustatekijöihin. Yleisesti käytössä olevat lukemisen edistämistoimet eivät välttämättä lainkaan sovikaan kaikkien lapsi- ja nuorisoryhmien tarpeisiin ja olosuhteisiin. Ennen pitkää ne, jotka tarvitsevat lukemisenedistämistoimenpiteitä eniten, saavat niitä vähiten. Myös koulujen väliset lukutaitoerot Ruotsissa ovat kasvaneet.
Myös Tanskassa on tutkittu lasten ja nuorten lukemistottumuksia. Tuloksista selviää, että lasten ja nuorten halu lukea laskee iän myötä. 64% viidesluokkalaisista lapsista nauttii lukemisesta, mutta lukuinto putoaa vähitellen joka luokalla, kunnes kahdeksannella luokalla enää 49% nauttii lukemisesta. Ylemmillä luokka-asteilla nuoret ilmoittavat lukevansa oppimisen vuoksi ja viihdelukeminen jää toiseksi.
Children´s and Young people´s reading -raportin (raportin englanninkielinen tiivistelmä on luettavissa täällä) mukaan lapset ja nuoret kuitenkin käyttävät nykyään saman ajan vapaa-ajastaan lukemiseen kuin vuonna 2017. E-kirjojen ja äänikirjojen käyttö on kasvanut huomattavasti, mutta edelleen fyysinen kirja on suositumpi. Kaikilla luokka-asteilla säännöllisesti fyysisiä kirjoja lukevien ryhmä on vähintään kaksi kertaa niin iso kuin ryhmä joka säännöllisesti lukee e-kirjoja tai kuuntelee äänikirjoja. Äänikirjat vetoavat enemmän niihin oppilaisiin, jotka lukevat fyysisiä kirjoja epäsäännöllisesti. Genreistä selkeästi suosituin kaikissa ikäluokissa oli huumori. Yhteensä 52% kohderyhmästä suosi huumoria, ja sen suosio on noussut tasaisesti kaikkien ikäluokkien keskuudessa vuoden 2017 jälkeen. Kirjasarjat ja fantasia sekä scifi saivat myös hyvät kokonaispisteet. Pojat suosivat huumoria enemmän kuin tytöt. Toisaalta tytöt suosivat realistisia tarinoita lasten ja nuorten elämästä – tärkeänä osana myös romantiikka. Tämä on erityisen selvää ylemmillä luokilla. Koulukirjastoja käytetään edelleen, mutta varsinkin nuorten keskuudessa koulukirjaston käyttö on vähentynyt.
Tanska nosti vastauksessaan esille myös lasten ja nuorten digitaalisen median kulutuksen kasvun. Erityisesti sosiaalisen median suurella käytöllä oli havaittavissa suora korrelaatioyhteys heikentyneeseen keskittymiskykyyn ja vähentyneeseen vapaa-ajan lukemiseen.
Viron Kristi Veeber puolestaan kertoo, että maalla on vankka oppimisen ja lukemisen kulttuuri, jota tukevat vanhemmat, koulut ja yhteiskunta.
- Kuitenkin meillä on samat trendit kuin koko muulla maailmalla: lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa ruutujen edessä jne.
Virossa toteutetaan ajankäyttötutkimus, joka toistetaan joka kymmenes vuosi. Sen mukaan lapset ja nuoret lukevat päivittäin vähemmän kuin ennen ja he myös nauttivat lukemisesta vähemmän. Tutkimuksen tilastot löytyvät hakemalla täältä.
Kirjaston vaikutus lukemiseen
Ruotsissa arvioidaan yleisen kirjaston rooli lukemisen edistämisessä isoksi, mitä tulee lukemisen innostamiseen ja tukemiseen. Kaikista kunnista löytyy yleinen kirjasto ja kirjastolaissa lapset ja nuoret priorisoidaan kohderyhmänä. Yleinen kirjasto toimii usein yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Lukemisen edistämiseen liittyviä ohjelmia ja aktiviteetteja on kirjastoissa sekä paikallisesti että kansallisina toimina, esimerkkeinä Sommarboken, Läslov, Väck boken, Bokstart, Read hour ja Shared reading. Muistettava toki on, että Ruotsissa koulukirjastot ovat lakisääteisiä. Tiheästä kouluverkosta huolimatta yleiset kirjastot Kulturrådetin vastauksen perusteella nähdään tärkeänä osana myös kouluikäisten lasten lukemisenedistämisessä.
Virossa ajatellaan, myös, että yleisten kirjastojen vaikutus lukemiseen on iso.
- Ilman niiden (kirjastojen) jatkuvaa työtä lukemisen väheneminen olisi vielä dramaattisempaa, sanoo Kristi Veeber.
Norjan Bergljot Kaslegard vastaa kysymykseen Oslon pääkirjaston perspektiivistä:
- Deichman Bjørvikan puolesta sanon, että meillä on merkittävä vaikutus lukemisen edistämiseen. Olemme Oslossa paikallinen kirjasto, mutta olemme myös suurin.
Tanskassa asia nähdään toisin. Kysyttäessä Lisbet Vestergaardilta kirjaston merkitystä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen, hän vastaa:
- Minun näkökulmastani aivan liian alhainen. Vuoden 2014 koulu-uudistuksen jälkeen useimmille lapsille tuli pidemmät koulupäivät ja vain vähän vapaa-aikaa. Se vaikutti yleisten kirjastojen käyttöön lasten vapaa-ajalla.
Vestergaardin mukaan monet yleiset kirjastot keskittyvät nykyisin enemmän yhteistyöhön koulujen kanssa, mutta parannettavaa on paljon.
Seuraavassa artikkelissa keskitymme siihen, mitä menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia naapurimaissa on lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.
Näihin kysymyksiin vastaajat vastasivat:
What is your name and organization?
What is your relationship to the reading promotion? Are you working with reading promotion yourself or are you for example a researcher?
How has children's and young people´s reading skills increased or decreased in your country when considering the last five years? How about how many of the same age category read for fun or names reading as a hobby?
What kind of trends can you see in reading in your country? (for example gendered reading, children vs. young people, does familie’s socio-economic position impact reading more than before)
What do you think is the impact of public libraries on reading promotion in your country?
Lähteet
Sähköpostihaastattelut 12/2024:
Ruotsi: Kulturrådet
Tanska: Lisbet Vestergaard
Norja: Bergljot Kaslegard
Viro: Kristi Veeber
Linkit haastateltujen viittaamiin raportteihin ovat teksissä.
PISA-tutkimus (viitattu 21.12.2023): https://factsmaps.com/pisa-2018-worldwide-ranking-average-score-of-mathematics-science-reading/
PIRLS-tutkimus, Suomen raportti: Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen ja Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista: kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021) Koulutuksen tutkimuslaitos, 2023.