Menetelmiä, kampanjoita ja strategisia suunnitelmia lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Vertailussa Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä & kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta.
Tämä artikkelisarja on Seinäjoen kaupunginkirjaston, lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän sekä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston yhteistyötä.
Lähetimme syksyllä 2023, jo ennen PISA-tulosten julkistamista, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron lukutaitotoimijoille kyselyn lasten ja nuorten lukemisesta. Tässä kirjoituksessa esittelemme naapurimaiden menetelmiä, kampanjoita ja strategioita lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. On huomioitava, että vastaajia oli vain yksi kustakin maasta, eikä eri maissa välttämättä tehdä samanlaista lukututkimusta tai osallistuta samoihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Vastaukset eivät siis kaikilta osin ole keskenään vertailukelpoisia.
Tässä blogikirjoituksessa halusimme nostaa esille niitä lukemisen edistämisen toimenpiteitä, joita naapurimaissa on viimeisten vuosien aikana tehty. Blogikirjoituksen lopussa selvitämme, mitkä elementit ovat vaikuttavimpia, kun pyrimme nostamaan lukemisen kansallista tasoa.
Miten lukemisen edistämisen toimenpiteitä Suomen naapurimaissa on tehty?
Ruotsissa on tehty massiivisia lukemisen edistämiseen liittyviä hankkeita. Ruotsin kulttuurineuvoston alla on toteutettu paljon erilaisia ohjelmia. Kesäkuussa 2018 hallituksen vuonna 2016 asettama delegaatio esitti pohdintansa uudenlaiseksi lukemisen edistämisen työn rungoksi. Delegaatioon kuului laaja skaala erilaisia toimijoita niin koulun sisältä kuin ulkopuoleltakin. Delegaation tehtävänä oli ollut laatia toimenpiteitä, joilla voidaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taata tasa-arvoiset mahdollisuudet ja riittävät edellytykset lasten ja nuorten lukutaidolle ja ilontäyteisille lukukokemuksille. Delegaatio ehdotti myös koulukirjastotoiminnan vahvistamista. Monia delegaation ehdotuksia on toteutettu ja yksi niistä on Läsrådetin perustaminen.
Läsrådet perustettiin 2021. Sille annettiin 75 miljoonan kruunun rahoitus. Läsrådet perustettiin neuvoa antavaksi elimeksi Kulttuurineuvostolle, tehtävänään mm. seurata alan tutkimusta ja tunnistaa lukemisen edistämisen kehittämiskohteita sekä parantaa yleisten kirjastojen henkilökunnan lukemisen edistämisen osaamista. Läsrådetin piirissä aloitti myös lukulähettiläiden kansallinen ohjelma.
Läsfrämjandelyft on toinen delegaation ehdotuksesta perustettu ohjelma. Se on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä ja toimii myös Kulttuurineuvoston alla. Ohjelman tavoitteena on luoda tasa-arvoinen ja kestävä infrastruktuuri kirjastojen tekemälle lukemisen edistämisen työlle mm. lisäämällä kirjastohenkilökunnan osaamista. Ohjelman puitteissa järjestetään vuosittainen laaja kaksipäiväinen tapahtuma, joka suunnataan viranomaisille, organisaatioille, opettajille ja muille toimijoille.
Bokstart on myös kansallinen ohjelma, joka keskittyy pienten lasten (0–3) vanhempiin ja huoltajiin. Bokstart toimii niin ikään Kulttuurineuvoston alla ja on neuvostolle neuvoa antava toimija. Ohjelman tarkoituksena on edistää varhaisen kielen kehittymistä ja aikaista stimulointia yhteistyössä yleisten kirjastojen, neuvoloiden ja esiopetuksen kanssa. Ohjelmassa on saatavilla avustuksia. Ohjelman sisällä luotuja aineistoa on vapaasti saatavilla kansallisella verkkosivulla. Ohjelma järjestää myös täydennyskoulutusta huoltajille sekä ammattilaisille.
Niin ikään kulttuurineuvoston alla toimii Väck boken! Se on suunnattu opettajille ja kirjastolaisille tueksi lasten lukemisen edistämiseen. Se tarjoaa luku-inspiraatio materiaalia ja myös kilpailun “Kuka on vuoden Bokväckare?”
Lisäksi Ruotsissa on muutamia valtakunnallisia rakenteita lukemista tukemassa, kuten En bok för alla, joka tuottaa hyvin edullisia kirjoja valtion tuella. Ruotsissa koulukirjastot tulivat lakisääteiseksi 2010 ja nyt tulevalla 2025 lakimuutoksella koulukirjastot määritellään niin, että niissä pitää olla myös henkilökuntaa.
Myös Tanskassa on tehty lukemisen edistämisen toimenpiteitä jo pitkään. Kulttuuriministeriössä on menossa kansallinen ohjelma, jossa yleinen kirjasto 35 kunnassa tekee yhteistyötä iltapäiväkerhoja pyörittävien organisaatioiden kanssa.
Tarkoituksena on ollut edistää lukemisharrastusta 6–10-vuotiaiden lapsien keskuudessa.
Tanskan kulttuuriministeriö on myös tukenut lukuisia lukemishankkeita vuosittaisten rahoitushakujen muodossa, joilla on varmistettu yleisten kirjastojen lukemisen edistämisen toimia. Viime vuonna jaettiin 8,7 miljoonaa kruunua, jonka avulla yleisen kirjaston ja koulukirjaston yhteistyötä voidaan vahvistaa.
Norjassa on vahva kansallinen kirjastopolitiikka ja kansallinen strategia. Näiden välineiden tuella yleiset kirjastot ympäri Norjan ovat kehittyneet voimakkaiksi tapaamisen ja demokraattisen osallistumisen puolestapuhujiksi. Vuoden 2024 aikana julkaistaan myös kansallinen lukustrategia. Norjasta kyselyyn vastanneen asiantuntijan mielestä työtä on tehty, mutta vähän liian myöhään. Lukemaan innostaminen on ollut vähällä huomiolla myös kouluissa, mutta tähän haetaan nyt muutosta.
Virossa toimii Lastenkirjallisuuden keskus, joka kulttuuriministeriön tuella koordinoi kansallista lasten lukemisen ohjelmaa nimeltään Lugemisisu. Hanke alkoi 2019 ja sai innoituksensa Suomen lukudiplomeista. Viron lukuhanke on erityisen arvokas pienille kirjastoille, jotka saavat hankkeesta vetoapua paikallisiin tapahtumiin ja toimiin. Hanke tukee myös lukemisen edistämisen työtä kouluissa opetussuunnitelman mukaisesti. Ohjelman ensimmäisenä vuotena ohjelmaan osallistui 26 kirjastoa. Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Korona-aikana rahoitusta lisättiin. Vuonna 2023 ohjelma kannustaa erityisesti 5–13-vuotiaiden lukemista mm. kirjastohenkilökunnan täydennyskoulutuksella ja valmiilla sisällöillä. Kansallista koko kansaa koskevaa lukemisen edistämisen ohjelmaa Virossa ei ole.
Viron vastaukset antoi kehittämispäällikkö Kristi Veeber Tallinnan keskuskirjastosta. Hänen mukaansa kirjastojen työ on ollut merkittävä, ja hän epäilee, että toiminta on pystynyt hidastamaan lukutaidon heikkenemistä. Tilaston mukaan lukemiseen käytetty aika 15–14-vuotiailla on pysynyt pojilla samalla tasolla mutta tytöillä se on jopa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vaikuttavimmat menetelmät ja miten lukemisen edistämisessä pitäisi edetä?
Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat olleet vaikuttavimmat menetelmät, saimme vastaukseksi aika paljon samoja huomioita. Vastauksia voi lajitella kolmen otsikon alle.
Osaaminen ja menetelmät
Vastaajat nostivat esille, että aina on parantamisen varaa ja tilaa oppimiselle. Kirjastoammattilaisten osaamista lukemisen menetelmistä, asenteista, tavoista, sisällöistä ja käytänteistä pitää yhä vahvistaa. Osaamista pitää kyetä sopeuttaa asiakasryhmältä toiselle ja huomioida erityisesti erityisryhmät ja lukihaasteiset.
Kirjaston henkilökunnan tehtävänä on työskennellä laajasti myös lukumotivaation kanssa. Siksi on tärkeää, että kirjastossa osataan puhua lukemisen tärkeydestä eri asiakasryhmille heidän omista lähtökohdistaan. Erityisen tärkeässä osassa vastaajat näkivät myös vanhemmat ja lasten läheiset.
Koti ja lukevat esikuvat
Kirjastoilla on tärkeä rooli auttaa ja opastaa vanhempia edistämään omien lasten lukemisen kehittymistä ja lukuharrastuksen syntyä. Fokusta tulisi kääntää lisää vanhempien suuntaan, yhteistyössä kotien kanssa ja kirjastojen tukemana. Koska lukemisen ilon ja lukuharrastuksen lähteet ovat usein kotona, on tärkeä opastaa vanhempia varhaisen lukemisen äärelle, niin ääneen lukemisen kuin yhdessä lukemisen äärelle. Yhteisöllinen aspekti lukemiseen on merkittävä ja myös lukevat esikuvat, vanhemmat, tädit ja sedät, kummit ja mummit. Kirjastoille tätä kehitystä voi edistää perhetapahtumilla, vanhemmille suunnatuilla kirjasuosituksilla ja lukuohjelmilla. Hyvä tapa päästä vanhempien eteen puhumaan ovat esimerkiksi vanhempainillat.
Mahdollistaminen
Vastaajien mukaan lukutaidon koheneminen ja lukuharrastuksen kehittyminen vaatii mahdollisuuksia. Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista materiaalia, erilaista lukemista ja mieluiten mahdollisimman lähellä lukijoita. Tarvitaan myös monipuolisia lähestymistapoja lukemiseen. Lukemisen ei tarvitse olla tapahtuman tai toiminnan keskiössä, mutta mukana toiminnassa. Jotta kirjat ja aineistot saadaan lähelle oppilaita, tulee koulun ja päiväkodin yhteistyö lähikirjaston kanssa olla selkeää ja molempien osapuolien sitoutuneita.
Kaikkiaan naapurimaissamme, varsinkin Ruotsissa, näyttää olevan melkein häkellyttävän paljon erilaisia lukemisen edistämiseen liittyviä kampanjoita. Niiden todellinen vaikuttavuus tullee esille vasta vuosien kuluttua, pikavoittoja ei varmasti ole odotettavissa. Merkillepantavaa on myös laaja, alueellinen, paikallinen ja valtakunnallinen yhteistyö. Lukemisen edistämisen ei pitäisikään tuntea hallintokuntien tai instituutioiden rajoja.
Lähteinä haastattelut, lisää tietoa löydät täältä (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):
Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva kirjastoille suunnattu ohjelma:
Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bokstart-ohjelma:
Viron lastenkirjallisuuskeskuksen lukuohjelma Lugemisisust:
Ruotsalainen, edullisia kirjoja tarjoava yhtiö:
Ruotsin Kulttuurineuvoston alla toimiva Bockväckare-ohjelma: