Jake Hope on englantilainen lukemisen ja lastenkirjojen asiantuntija, joka bloggaa meille maansa kirjastojen lukemisenedistämiskäytännöistä.
Kirjastot voivat olla lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista kehittävän ja tukevan työn keskiössä. Yhteistyössä koulujen, perheiden, nuorisojärjestöjen ja vastaavien kumppaneiden kanssa kirjastot voivat kasvattaa lukijakuntaa ja samalla lisätä lasten lukuharrastusta. Lukeminen huvin vuoksi on kaiken ydin.
Esimerkkinä tästä on opettajille suunnattu Open University’s Reading for Pleasure -ohjelma tai valtakunnallinen Reading Teachers = Reading Pupils, jota pyörittää Cheltenham Festivals.
Kirjastoilla on hyvät tiedot lastenkirjallisuuden nykyhetkestä ja perinteestä, tiloista, kokoelmista ja yhteistyöverkostoista, joten ne ovat lukutyössä merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tämä tunnustettiin jo 2005, kun Britannian museo-, kirjasto- ja arkistoneuvosto (Museums, Libraries and Archives Council) käynnisti Literature Matters -ohjelman. Sen tavoitteena oli vahvistaa lastenkirjallisuuden asemaa opettajankoulutuksessa lisäämällä opettajiksi opiskelevien tietämystä kirjastojen käytön monista mahdollisuuksista – kirjojen lainaamisen lisäksi erilaisista lukutempauksista, kirjaryhmistä, kirjailija- ja kuvittajatapaamisista sekä kirjakilpailuista ja palkinnoista.
Kirjastojen resurssien ja taitojen kehittäminen on luonut perustan myös uudelle, The Reading Agencyn pilotoimalle aloitteelle Islingtonin kaupunginosassa Lontoossa. Tämän Britannian johtavan hyväntekeväisyysjärjestön visiona on ”maailma, jossa kaikki lukevat tietä kohti parempaa elämää”.
Urheilu
Luonto ja ympäristö
Musiikki
Ruoka ja ruoanlaitto
Taide ja käsityöt
Luonnontieteet ja teknologia
Pelaajat aloittavat in-game tilasta, jossa he voivat valita omat mieltymyksensä ja kiinnostuksensa. Kussakin kiinnostusalueessa on kuusi aktiviteettia. Saman teeman ympärille rakennetuilla tehtävillä lapsia kannustetaan kokeilemaan ja tutkimaan erityyppisiä ja -muotoisia lukemisen ja lukumateriaalin muotoja niistä lähtökohdista, joihin he ovat jo valmiiksi motivoituneita. Aktiviteetit sisältävät sekä lyhyitä, helppoja tehtäviä että pidempiä haasteita, joten vähemmän itsevarmat lukijat sekä edistyneemmät ja haasteita kaipaavat lukutoukat löytävät itselleen yhtä lailla sopivaa aineistoa. Kaikki tehtävät voidaan suorittaa kunnallista tai koulun kirjastoa käyttäen. Lukemistehtäviin kuuluu kirjoja, sarjakuvia, verkkosivuja, graafisia romaaneja, runoutta tai äänikirjoja.
Pelaajat palkitaan tehtävistä kolikoilla: lyhyistä ja yksinkertaisemmista tehtävistä saa pienemmän summan ja pidemmistä ja monimutkaisemmista tehtävistä suuremman. Pelirahaa voi käyttää pelihuoneen esineiden värien mukauttamiseen. Kun pelaaja on suorittanut kuusi tehtävää, hän saa jalokiven. Jalokivillä voi päivittää kohteita pelaajien online-huoneessa. Kuuden suoritetun tehtävän jälkeen pelaaja nousee seuraavalle tasolle, minkä jälkeen hän voi kokeilla vaativampia tehtäviä tai halutessaan haastaa itsensä jollakin toisella aihealueella.
Kunkin tehtävän suorittamisen jälkeen pelaajaa pyydetään kertomaan, mitä hän on tehnyt, mitä lukenut ja mitä kaikkea saanut selville. Pelaajaa pyydetään myös arvioimaan tehtäviä, niin että voidaan seurata, mitkä aktiviteetit nauttivat suosiota ja mitkä eivät. Palautteen perusteella voidaan laatia uusia ja uudenlaisia tehtäviä.
Aina kun kymmenen tehtävää on suoritettu, pelaajalta pyydetään lyhyt palaute, jonka avulla seurataan lukutottumuksissa tapahtuneita asennemuutoksia ja alustan käyttöä. Anonyymi data on sen jälkeen järjestelmänvalvojien – kuten opettajan tai kirjastonhoitajan – käytössä, ja The Reading Agency pystyy myös seuraamaan alustan käyttöä ja vaikutusta.
The Reading Agencyn toimitusjohtaja Karen Napier sanoi julkistamistilaisuudessa, että Lukuseikkailu tarjoaa nuorille uuden tavan päästä kiinni lukemisen iloon siinä ratkaisevassa iässä, kun lukeminen huvin vuoksi yleensä vähenee. ”Tiedämme, miten tärkeää lukeminen on itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kannalta, ja siksi toivomme, että tämä peli innostaa Islingtonin lapsia kasvamaan elinikäisiksi lukijoiksi.”
Pilottihankkeen toivotaan tuottavan valtakunnalliseen käyttöön soveltuvaa tietoa, niin että kirjastot voisivat esitellä tarjontaansa ja toimintaansa vuorovaikutteisella, helposti lähestyttävällä ja lapsia kiinnostavalla tavalla. Tavoitteena on luoda Lukuseikkailusta kouluille ja organisaatioille tehokas väline, joka edesauttaa vahvistamaan huvin vuoksi lukemisen kulttuuria ja vahvistaa kirjastojen roolia tässä työssä.
Jake Hope, UK
Lähteet
[1] Clark, C. & Rumbold, K. (2006): Reading for Pleasure a research overview, National Literacy Trust.
[2] OECD (2002): Reading for Change Performance and Engagement Across Countries – PISA 2000 -tuloksista.
[3] Twist, L., Schagan, I. & Hogson, C (2007): Progress in International Literacy Study (PIRLS): Reader and Reading National Report for England 2006 (Englannin kansallinen lukija- ja lukemisrapotti). NFER and DCSF.
[4] Clark, C. & Hawkins, L. (2011): Public Libraries and Literacy: Young people’s reading habits and attitudes to public libraries and an exploration of the relationship between public library use and school attainment. National Literacy Trust
[5] Clark, C & Picton, I. (2021): Childen and young people’s reading engagement in 2021. National Literacy Trust.
[6] Higgins, S., Katsipataki, M. & Coleman, R. (2014): Reading at the Transition: Interim Evidence Brief. Education Endowment Foundation.
Comments