Blogissamme on jatkossa postauksia myös USA:sta. Ensimmäisessä kirjoituksessaan Mia Spangenberg esittelee itsensä ja mainion World Kid Litin.
Moni kääntäjä ryhtyy kääntäjäksi sattumalta, ja niin on minullekin käynyt. Olen kyllä aina ollut lukutoukka ja kieli-ihminen: äitini on suomalainen ja isäni saksalainen, ja onneksi vanhempani ja sukulaiseni aina puhuivat näitä kieliä kotona ja samalla välittävät kulttuurinsa minulle. Minulle kuitenkin valkeni että voisin ryhtyä kääntäjäksi vasta, kun opiskelin Skandinavistiikan laitoksella Washingtonin yliopistossa Seattlessa ja näin vierestä kun ystäväni Lola Rogers alkoi edetä omalla kääntäjänurallaan. Tajusin että englannintajista on suorastaan pula, ja siitä se sitten lähti liikkeelle. Lola kannusti minua eteenpäin, pääsin FILI:n tarjoamiin koulutuksiin ja tutustuin suomalaisiin agentuureihin. Leipätyöni ovat näytekäännökset, joita käytetään myymään suomalaisten kirjojen oikeuksia ympäri maailmaa. Ihaninta siinä on, että pääsen tutustumaan hyvin erilaisiin kirjoihin ja myös kokeilemaan erilaisia lajeja ja tyylejä. Pikkuhiljaa olen saanut myös käännössopimuksia, ja olenkin erityisen ylpeä käännöksistäni eli Pirkko Saision Punaisesta erokirjasta ja Marika Maijalan kuvakirjasta Ruusun matka. Molemmat kirjat ilmestyvät Yhdysvalloissa 2023. Vaikka luen ja käännän mielelläni kaikenlaista kirjallisuutta, lastenkirjallisuudessa on kuitenkin jotakin erikoista – lastenkirjoissa ääni on korostetun tärkeä, varsinkin jos kirja on tarkoitettu ääneen luettavaksi. Muutenkin lastenkirjoissa on usein sellaista vilpitöntä iloa ja elämän viisautta mikä aikuiskirjallisuudesta puuttuu. Niinpä olen todella iloinen, kun voin olla World Kid Litissä mukana, josta nyt kerron seuraavasti.
Mikä on World Kid Lit?
World Kid Lit perustettiin vuonna 2016 juuri kääntäjien voimin. Tämä toimija pyrki alun perin julkistamaan ja edistämään olemassa olevia englanninkielisiä käännöksiä lastenkirjoista. Samalla se myös yhdistää vanhemmat, koulut, kirjastot ja kustantajat keskenään. World Kid Lit ylläpitää blogia, josta löytyy uusia kirjoituksia joka viikko, ja järjestää World Kid Lit Month -kuukauden. Tämä kuukausi on syyskuu, ja silloin juhlitaan maailman kirjallisuutta lapsille ja nuorille erilaisin tapahtumin verkossa, kouluissa ja kirjastoissa. World Kid Lit on näköjään myös löytänyt yleisönsä – jo vuonna 2020, blogissa oli yli 18,000 kävijää vuodessa, ja toiminta on vain laajentunut. World Kid Lit toimii nyt myös eräänlaisena infokeskuksena ja tuottaa resursseja kouluille, kirjastoille, kirjakaupoille ja kääntäjille. Pandemian aikana syntyi myös ajatus juontaa verkossa WorldKidLit Live -tapahtumia, joissa keskustellaan lastenkirjallisuudesta mm. kääntäjien näkökulmasta ja esitellään lastenkirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Kaikki keskustelut ovat edelleen katsottavissa linkin takana.
World Kid Lit on myös aktiivinen somessa: tilejä löytyy Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa, ja kollektiivi myös auttaa opettajia ja kirjastonhoitajia löytämään käännöskirjoja tietystä maanosasta tai kirjoja, jotka voivat tukea oman koulun opetussuunnitelmaa. Käännöskirjallisuudesta löytyy myös korkeatasoista tietokirjallisuutta joka auttaa ymmärtämään mm. historiaa, avaruutta, ja ilmastonmuutosta.
Mutta miksi tälläistä kollektiivia ylipäätään tarvitaan? Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa julkaistaan paljon käännöskirjallisuutta, sekä aikuisille että lapsille. Tarina englanninkielisissä maissa on kuitenkin toinen – vain noin 3-5 % kaikista julkaistuista kirjoista on käännetty, ja niistä vain osa on lastenkirjoja. Onneksi tilanne näyttää muuttuvan, kun viimeisen kymmenen-kahdenkymmenen vuoden aikana on perustettu monia pieniä, riippumattomia kustantamoita, jotka eivät kuulu isoihin kirjakonserneihin. Näiden kustantamojen päämäärä on nimenomaan julkaista maailmaan parasta käännöskirjallisuutta. Jotkut julkaisevat käännöskirjallisuutta sekä lapsille että aikuisille, ja jotkut taas keskittyvät isoihin tai pieniin lukijoihin.
Näiden muutosten takana on näkemys, että lasten on tärkeä saada kokea toisia kulttuureita ja toisia näkökulmia. Lapsi, joka lukee käännöskirjallisuutta saattaa tutustua uusiin ruokiin tai erilaiseen arkeen, ja perspektiivi laajenee. Myös keskustelu monimuotoisuudesta oman kulttuurin sisällä, on kyseessä sitten luokka, rotu, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai vammaisuus, on antanut potkua World Kid Litille ja monimuotoiselle kirjallisuudelle yleensä. Kyse on siis myös siitä, että jokaisen lapsen pitäisi saada lukea kirjallisuutta, jossa hän näkee itsensä ja saa tukea oman identiteettinsä muodostamiseen.
World Kid Litissä ollaan myös huomattu, että lasten käännöskirjallisuudessa olisi parantamisen varaa monimuotoisuuden suhteen. Joka vuosi, World Kid Lit julkaisee listan sen vuoden julkaistuista käännöskirjoista lapsille ja nuorille (ainakin ne kirjat, joista World Kid Lit on tietoinen, niitä voi siis olla enemmän). Vuoden 2020 listasta kävi heti ilmi, että vaikka käännöskirjoja julkaistaan, valtaosa kirjoista tulee Länsi-Euroopan maista ja kielistä, erityisesti ranskasta ja saksasta. Nämä kirjat ovat tietenkin tervetulleita, mutta World Kid Lit toivoo, että voitaisiin julkaista enemmän käännöksiä Euroopan rajojen ulkopuolelta. Jos olisi enemmän englanninkielisiä käännöskirjoja Aasiasta, Afrikasta ja Latinalais-Amerikasta, se tukisi sitä monimuotoisuutta, mitä maailmassa oikeasti on.
Myös Suomessa World Kid Lit sivusto voi olla hyödyksi – ehkä kustantaja löytää uusia kirjoja, joita haluaisi julkaista suomeksi, ja opettajat, vanhemmat, kirjastonhoitajat ja kirjailijat saavat potkua Suomen monimuotoisen kirjallisuuden tukemisen. Jos haluat kysyä World Kid Litistä lisää, voit ottaa yhteyttä kirjoittajaan.
Mia Spangenberg, USA, Seattle
Comentários