Children & libraries the journal of the Association for Library Service to Children Kesä 2023, vol 21. nro 2.
Amerikkalainen lastenkirjastotyöntekijöiden yhdistys julkaisee omaa lehteä. Luimme tarkemmin kesän 2023 numeroa ja löysimme monia aiheita, jotka ovat ajankohtaisia myös suomalaisessa lastenkirjastotyössä.
Kulttuurinen nöyryys
New Mexico yliopiston kirjastonhoitajat, Lori Townsend ja David A. Hurley sekä apulaisprofessori Sarah R. Kostelecky ovat kirjoittaneet laajan, mielenkiintoisen artikkelin, jossa he esittelevät kulttuurinen nöyryys -käsitettä (Cultural Humility) työkaluna kirjaston arjessa. Se voi auttaa kirjastoja ratkaisemaan oikeudenmukaisuuteen, moninaisuuteen ja inkluusioon liittyviä haasteita.
Kulttuurinen nöyryys -käsitteen perustana ovat:
Ei ole yhtä objektiivista “normaalia” normistoa/säännöstöä, vaikka meidän omat normimme näyttävät omissa silmissämme erityisen normaaleilta
Ihmisten kulttuuriset identiteetit vaikuttavat vuorovaikutukseen tavoilla, jotka eivät mahdollisesti ole ennustettavissa tai helposti artikuloitavissa
Vuorovaikutuksen kontekstilla on merkitystä - oli se sitten institutionaalinen, maantieteellinen, historiallinen tai kunkin kulloisenkin arkipäivän sujumiseen liittyvä konteksti
Valta-asetelmat - ilmeiset tai pinnanalaiset, asiaankuuluvat tai ei - voivat aiheuttaa tai pahentaa ongelmia, jotka johtavat huonompaan asiakaspalveluun
Meidän tulisi sitoutua tunnistamaan ja korjaamaan näitä ongelmia.
Kirjoittajien mukaan lapset kirjaston asiakkaina muodostavat erityisen haasteen, sillä heillä on erilainen laillinen status kuin aikuisilla ja meillä on toisaalta sosiaalinen näkökulma, että lapsia täytyy suojella. Lastenkirjastonhoitajat näkevätkin kirjaston menettelytapojen/sääntöjen vaikutuksen lasten ja vanhempien näkökulmasta ja ovat hyvässä asemassa tehdäkseen töitä sen eteen, että kirjaston menettelytavat eivät aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia lastenkirjastopalveluihin. Toisin sanoen lastenkirjastonhoitajat tietävät, että vaikka joku asia ei ole ongelma aikuisille asiakkaille, se ei tarkoita, etteikö se ole ongelma.
Miten kulttuurista nöyryyttä harjoitetaan?
Kirjoittajat yhdistävät kulttuuriseen nöyryyteen kolme käyttäytymismuotoa.
Yritä olla menemättä puolustuskannalle konfliktitilanteessa. Kuuntele, mitä sanotaan, erota laajempi näkökulma mahdollisesta henkilöön kohdistuvasta sättimisestä.
Tunnista muiden näkökulmia. Tämä ei rajoitu toisen henkilön näkökulmaan, vaan myös kirjastosi menettelytapoja, palveluita, fyysisiä tiloja ja kokoelmia pitäisi tarkistella eri näkökulmista.
Itsekriittisyys - tarkistele omia uskomuksiasi, arvojasi ja kulttuuriasi ja pohdi, kuinka oma identiteettisi vaikuttaa siihen, miten näet maailman. Tunnista, miten omat kulttuuriset normisi ja odotuksesi vaikuttavat vuorovaikutukseesi.
Käytännön esimerkkinä artikkelissa kerrotaan, miten kokoelmia voidaan tarkastella kulttuurinen nöyryys -käsitteen kautta. Lukuvinkkinä sain kirjan: Hopeful Visions, Practical Actions: Cultural Humility in Library Work.
Lastenkirjoja kaikille
Toinen mielestäni hyvin mielenkiintoinen artikkeli oli Access for All - Adapted Literacy Through Low-Tech Assistive Technology, kirjoittajina erityisopetuksen alaan liittyviä apulaisprofessoreita: Cathy L. Galyon, Kim K. Floyd ja Colleen F. Wood-Fields.
Artikkelissa pohditaan ja esitetään konkreettisia keinoja siihen, mitä voidaan tehdä, jotta kirjat ja kirjallisuus ja sitä kautta kielellinen kehitys ovat aidosti saavutettavia myös niille lapsille, joilla on erilaisia keskittymisen tai kehityksen pulmia. Artikkeli perustuu siihen, että Amerikassa tekijänoikeuslait poikkeavat kotimaisista ja kirjastolaisten on mahdollista mukauttaa kirjoja ns. “Fair use” -pykälään vedoten. Mukautettuja kirjoja voidaan liittää myös paikallisen kirjaston kokoelmaan.
Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehys
Mukautetut kirjat voivat osaltaan tukea englanninkielisessä maailmassa melko laajalti käytettävää Opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehystä eli Universal Design for Learning (UDL). Lisätietoa UDL:sta löytyy esimerkiksi täältä. Tavoitteena on siis kaikkien oppijoiden/lasten huomioonottaminen. Perusperiaatteita ovat:
Sisällön moninaiset ja joustavat esittämistavat.
Monet erilaiset tavat sitouttaa opiskelijoita
Opiskelijoiden monet tavat ilmaista, mitä he osaavat.
Kirjojen mukauttaminen
Artikkelissa esitellään erilaisia tapoja mukauttaa lastenkirjoja erityistarpeisiin. Mikäli kirjan sivujen kääntäminen on vaikeaa, voidaan sivuihin kiinnittää erilaisia kääntämistä helpottavia “nipsuja”. Sivuille voidaan myös lisätä vuorovaikutteisia elementtejä, esimerkiksi päähenkilö liikkuu narusta vetämällä, kirjaan lisätään kurkistusluukkuja tai käytetään tarranauhaa, liikkeen ja valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Digitaalinen kirjasovellus voidaan tehdä yksinkertaisesti esimerkiksi PowerPointtia hyödyntäen. Yksi kirjan sivu on yksi dia. Tarina luetaan ääneen, (lapsen ääni on paras) ja kirjoitettu teksti värittyy lukemisen myötä. Kuviin voidaan lisätä animaatiota ja ääniefektejä. On tärkeää, että kirja etenee painamatta enteriä, mutta halutessaan lapsi voi myös “kääntää” sivuja itse.
Squishy book oli itselleni uusi tuttavuus. Lähin suomalainen vastine lienee koskettelukirja, mutta ainakaan näkemäni koskettelukirjat eivät ole täysin samanlaisia kuin artikkelissa esitellyt tee-se-itse-pehmokirjat. Käytännössä Squishy-kirja tehdään kirjoittamalla tarinasta yksi lause paperille ja lisäämällä muovisen kansiotaskun sisään erilaisia tähän lauseeseen liittyviä elementtejä, esimerkiksi pieniä kiviä, papuja, karkkipapereita jne. Näin kootaan koko tarina kansioon. Pehmokirja antaa sekä kosketteluelämyksiä että visuaalisia elämyksiä lapsille, joille aistinvarainen kokemus on ensisijainen.
Lisäksi Children & Libraries -lehdessä oli artikkelit Baldwinin kirjaston kuolema ja suru -aiheisista kokoelmista, kirjaston kirjoihin perustuvasta yhteistyökumppanuudesta, perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavista poikapäähenkilöistä kuvakirjoissa, vankilayhteistyöstä, Ohion liikkuvasta makerspacesta, äiti-poika parivaljakosta, joka tekee lastenkirjoja, palikkaleikkien tärkeydestä lastenosastolla ja mahtuipa mukaan pari jäsenesittelyäkin.
Lehden sisältö oli mielestäni innostava ja informatiivinen. Lämpimästi suosittelen Children & Libraries -lehden tilausta kirjastoonne, mikäli teiltä löytyy aikaa paneutua sen sisältöön. Lisää tietoa Association for Library Service to Children -järjestöstä löytyy kotisivuilta.
Mervi Heikkilä
Σχόλια