Seinäjoen Erte teki kevään ja kesän 2023 aikana kyselyn S2- ja R2-opettajille eli suomea tai ruotsia toisena kielenä opettaville opettajille. S2- ja R2-opetuksessa olevien oppilaiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi ja heidän peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella.
Kyselyn tavoitteena oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä S2/R2 kielen opettajien tarpeista ja toiveista kirjastopalvelujen suhteen. Opettajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään oppilaiden tarpeista. Sen sijaan meillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja kysyä suoraan oppilailta – tässä onkin selkeä lisäselvityksen paikka.
Kyselyämme jaettiin äidinkielen opettajien liittoon kuuluville opettajille sekä suomen opettajien Facebook-ryhmässä. Suomenkieliseen kyselyyn saatiin 46 vastausta ja ruotsinkieliseen kyselyyn vastauksia tuli kaksi. Kyseessä ei ollut tieteellinen tutkimus, mutta saimme siitä mielestäni selville paljon tärkeää tietoa kirjastojen palvelujen kehittämiseksi kohderyhmää ajatellen.
Taustatietoina opettajilta kysyttiin oppilaiden ikää, kirjaston sijaintia suhteessa kouluun ja työskentelykaupungin/kunnan kokoa. Suurin osa vastanneista opettajista opettaa nuoria ja/tai aikuisia. Vain muutama opettaja kertoi opettavansa ainoastaan alakouluikäisiä lapsia. Kirjaston sijainnin suhteen vastaajaopettajat olivat verrattain hyvässä tilanteessa, sillä ainoastaan neljä opettajaa kertoi kirjaston sijaitsevan ”kauempana kuin kävelymatkan päässä” (koulusta).
Kyselyyn vastanneet opettajat käyttävät kirjaston palveluita kiitettävän paljon. Niistäkin opettajista, jotka eivät käyneet ryhmiensä kanssa kirjastossa, suurin osa käyttää kirjaston palveluita osana opetustaan. Opettajat mainitsivat tässä kohdassa esimerkiksi kirjavarausten tekemisen verkkokirjaston kautta, luokassa vierailevat vinkkarit ja etäkirjavinkkarit.
Taustatietoja lukuun ottamatta kaikki kyselyn kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Opettajat selvästi tietävät ja tuntevat hyvin kirjaston erilaisia palveluita, koska vastaukset sisälsivät monipuolisesti mainintoja niistä.
Mitä kirjasto voisi vielä tehdä
Opettajat vastasivat, että vinkkaukset ja suositukset, selko- ja helppolukuiset kirjat sekä lainauspalvelut ovat heille erityisen tärkeitä kirjastopalveluja. Kysyttäessä opettajilta sitä, mitkä kirjaston palvelut ovat heidän oppilailleen erityisen tärkeitä, aineiston lainaaminen ja selko- ja helppolukuisten kirjojen lainaaminen saivat eniten mainintoja. Lisäksi kirjaston erilaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet koettiin oppilaille tärkeiksi.
Vinkkaukset saivat aivan ylivoimaisesti eniten mainintoja, kun opettajilta kysyttiin mitkä ovat heidän mielestään erittäin toimivia yhteistyömuotoja kirjaston kanssa. Seinäjoen Erten suunnitelmissa onkin olla tässä kohdassa kirjastojen apuna, esimerkiksi järjestämällä valtakunnallisia S2/R2 etävinkkauksia tai tuottamalla vinkkausvideoita.
Kirjasto kielen oppimisen ja kotoutumisen tukena
Opettajien näkemyksen mukaan kirjastot voisivat tukea oppilaiden suomen tai ruotsin kielen oppimista parhaiten hankkimalla lisää selkokirjoja kokoelmiinsa. Monet kirjastot varmasti hankkivat jo nyt kaikki tai ainakin lähes kaikki julkaistavat selkokirjat, mutta ainakin nuorten kirjojen kohdalla niiden valikoima on valitettavan pieni. Kyselyssä tuli esille myös se, että etenkin nuorten selkokirjoihin toivottaisiin lisää riittävän helppoja, mutta silti aihepiireiltään nuoria kiinnostavia kirjoja. Opettajat toivoivat myös, että vinkkauksissa muistettaisiin ottaa huomioon eritasoiset lukijat ja kielinäkökulma. Kyselystä nousi myös ajatus, että olisi hienoa, jos S2-opiskelijat voisivat lukea samaa kirjaa kuin muut, mutta selkoversiona.
Kirjasto pystyisi opettajien kokemuksen mukaan tukemaan opiskelijoiden kotoutumista parhaiten järjestämällä erilaisia tapahtumia (kielikahviloita, kieli- ja läksykerhoja) ja harrastustoimintaa. Tapahtumat voisivat olla matalan kynnyksen tapahtumia, joihin sisältyisi kirjaston palveluihin tutustumista erityisesti oppilaiden vanhemmille tai harrastustoimintaa yhdessä kantasuomalaisten nuorten kanssa.
Kirjastot saivat kyselyn yhteydessä myös paljon hyvää palautetta opettajilta. Erityisesti kiiteltiin vinkkauksia, S2-lukudiplomeita, kirjastojen osaavaa henkilökuntaa, koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä sekä monipuolista palvelutarjontaa.
Monikielinen kirjasto
Kyselyssä kysyttiin myös Monikielisen kirjaston tunnettuudesta opettajien keskuudessa. Vastausten perusteella Monikielinen kirjasto tunnettiin melko heikosti opettajien keskuudessa. Lähes 80% vastaajista ei vielä tuntenut Monikielisen kirjaston palveluita. Tässä voisikin olla kirjastoille hyvä kehittämisen paikka, sillä Monikielisen kirjaston aineistoja lainaamalla kirjastot voisivat tukea S2/R2-opiskelijoita entistä paremmin heidän koulutaipaleellaan.
Karoliina Prinkkilä kirjastonhoitaja
Seinäjoen kaupunginkirjasto/Erte